Aikoinaan oletettiin, ett\u00e4 Pikk jalg eli Pitk\u00e4n jalan katu olisi ollut kulkuv\u00e4yl\u00e4 jo esihistoriallisella ajalla. Nyky\u00e4\u00e4n arvellaan, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin muinaisvirolaiset kulkivat kukkulalle sit\u00e4 kautta, mist\u00e4 Toompean tie nousee Kaarlin kirkon ja Vabamun nurkalta. Varmaa on se, ett\u00e4 Pikk jalg oli aiemmin paljon nykyist\u00e4 kapeampi ja jyrkempi. Jalkaisin tosin kuljettiin yl\u00e4- ja alakaupungin v\u00e4li\u00e4 Lyhytt\u00e4 jalkaa pitkin eli Pikk jalg oli hevostie. Tanskan-vallan ja kalparitariston aikoihin sit\u00e4 kuljettiin vain ratsain, mutta Ruotsin-vallan ajalla yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s k\u00e4rryjen ja vaunujen kera.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka katua levennettiin ja loivennettiin 1700-luvun lopulla mahdollisuuksien mukaan, t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 viel\u00e4 tsaarinkin aikaan ajurit joutuivat panemaan peliin m\u00e4ess\u00e4 kaiken ammattiaitonsa ja huutamaan varoituksia m\u00e4est\u00e4 alas tullessaan. Portti muodostaa katuun melko vaarallisen mutkan, ja heti sen takana on kolme riste\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vilkasta muuta katua. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 onkin n\u00e4hty kolareita ja valitettavasti my\u00f6s kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Aivan alussa Pitk\u00e4n jalan juurella ei sijainnut porttia, mutta alakaupungin kehittyess\u00e4 sellainen rakennettiin, ja t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa min\u00e4kin ilmestyin kuvaan. Ensin portti oli torniton, mutta pian siihen lis\u00e4ttiin puinen torniosa, josta k\u00e4sin vartijat saattoivat tarkkailla kulkijoita paremmin. Tuolloin nimitt\u00e4in yl\u00e4- ja alakaupunki eiv\u00e4t tulleet erityisenhyvin toimeen kesken\u00e4\u00e4n, ja Pitk\u00e4n jalan viereist\u00e4 1400-luvulla rakennettua muuria kutsuttiinkin \u201dep\u00e4luottamuksen muuriksi\u201d. Lopulta vuonna 1380 seutua is\u00e4nn\u00f6inyt ritariston suurmestari antoi luvan kivisen tornin rakentamiseen. Minulle annettiin tuossa yhteydess\u00e4 my\u00f6s komea nimi: Porta Longa Montis<\/em>. Ehdoksi suurmestari kuitenkin asetti sen, ett\u00e4 jos torni ei miellytt\u00e4isiyl\u00e4kaupungin ritareita, se pit\u00e4\u00e4 purkaa.<\/p>\n\n\n\n Alakaupunkilaiset sulkivat portin ovet ritarikunta-aikoihin iltayhdeks\u00e4lt\u00e4 ja Ruotsin-vallan aikaan kymmenelt\u00e4. Tsaarin aikana porttia ei en\u00e4\u00e4 lukittu, ja niin muodostivatyl\u00e4- ja alakaupunki lopulta yhden kokonaisuuden. Kerran Viron ensimm\u00e4isen itsen\u00e4isyyden aikana portti kuitenkin taas lukittiin \u2013 y\u00f6ll\u00e4 1. joulukuuta 1924, kun kommunistit yrittiv\u00e4t vallankaappausta. Kulkuaukko suljettiin my\u00f6s elokuun vallankaappauksessa vuonna 1991, mutta ei en\u00e4\u00e4 ovilla vaan valtavalla graniittilohkareella, jonka oli tarkoitus est\u00e4\u00e4 puna-armeijan panssarivaunujen p\u00e4\u00e4sy Toompealle. Karmaiseva oli my\u00f6s jouluaatonaatto vuonna 1995, kun viereisess\u00e4 rakennuksessa syttyi tulipalo ja lieskat tarttuivat minuunkin. Tulen ohella tuhoa teki talvikylm\u00e4ss\u00e4 rakenteisiini j\u00e4\u00e4tynyt sammutusvesi.. Onneksi sain sen j\u00e4lkeen upouuden katon ja tuuliviirin!<\/p>\n\n\n\n Vartijoiden ohella suojissani on majaillut kaikenlaista v\u00e4ke\u00e4. Viel\u00e4 1800-luvulla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asui sotilaita, mutta Viron ensimm\u00e4isen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen olen houkutellut taiteilijoita sek\u00e4 ateljeena ett\u00e4 asuinpaikkana. Tiloissani on asunut ja ty\u00f6skennellyt niin monta taiteilijaa, ett\u00e4 kaikkia en mill\u00e4\u00e4n ehdi luetella. Mutta jos nyt joitain mainitsisin, niin ensimm\u00e4isi\u00e4 olivat taidemaalarit Ludvig Oskar ja Ernst Hallop. Sitten tulivat kuvanveist\u00e4j\u00e4 Juhan Raudsepp, taidemaalarit M\u00e4rt Bormeister ja Olev Subbi, lastenkirjailija ja -taiteilija Edgar Valter, maalari-arkkitehti ja runoilija Leonhard Lapin sek\u00e4 taidehistorioitsija Juhan Maiste. Kuvittaja ja uudelleenitsen\u00e4istymisaktivisti Heinz Valk \u2013 h\u00e4n, jonka kuuluisat sanat olivat \u201d\u00dckskord me v\u00f5idame nii kui nii!\u201d, pel\u00e4styi kerran pahanp\u00e4iv\u00e4isesti n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4unilta her\u00e4tty\u00e4\u00e4n huoneessa leijuvan olennon, joka ei voinut olla muu kuin kummitus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4ss\u00e4 kohtaa onkin hyv\u00e4 kysy\u00e4 vanha virolainen kompa: miksi Tallinnan kaupunki ontuu? Koska sen toinen jalka on lyhyt ja toinen on pitk\u00e4! Aikoinaan oletettiin, ett\u00e4 Pikk jalg eli Pitk\u00e4n jalan katu olisi ollut kulkuv\u00e4yl\u00e4 jo esihistoriallisella ajalla. Nyky\u00e4\u00e4n arvellaan, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin muinaisvirolaiset kulkivat kukkulalle sit\u00e4 kautta, mist\u00e4 Toompean tie nousee Kaarlin kirkon ja Vabamun nurkalta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":340,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"rank_math_lock_modified_date":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-valgusobjekt"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87"}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1027,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/1027"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaatavanalinna.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}