Kuva
Tiit Veermäe
Ennen Jälkeen

Nunnientakainen Torni

Audio

Olen pieni satulatorni eli hienommin ilmaistuna konsolitorni. Muiden kaltaisteni linnoitteiden – Tallitornin ja läheisen Saunatornin tapaan minut on tavallaan kuin istutettu muurin harjalle. Erityisen pikkuruiselta näytän, jos vertaat minua mahtaviin naapureihini Loewenschedeen ja Kultajalan torniin. Tiettävästi minutkin rakennettiin joskus 1370-luvulla raatiherra Louenscheden johdolla.  

Suurin osa meistä torneista on nimetty jonkun henkilön tai sijainnin mukaan. Minäkin olin alkuaikoina Nunnadetagune ärkel eli Nunnientakainen erkkeri (arkel ageter den Susteren), koska seisoin Pyhän Mikaelin nunnaluostarin takapihalla. Sisaret rakennuttivat minut saamillaan lahjoituksilla luultavasti omaksi suojakseen – eivät suinkaan siksi, että siveiden Kristuksen morsianten tekemisiä olisi pitänyt vahtia. 

Kun minusta otetaan kuvia, niin yleensä Tornide väljakun eli Tornien aukion puolelta, mistä minut näkee nykyään parhaiten. Kaikki kuulemma pitävät kauniista pyörökaaristani kolmen olkakiven välissä, joilla pidän muurista kiinni.