Kertomuksia jalosukuisista nunnista ja luostarista. Reitin lähtöpaikkana olevaa pihaa on muinoin kutsuttu Nunnienpihaksi ja Luostarinpihaksi, mutta myös Kymnaasin ja Kodulinnan eli Kotikaupungin pihaksi. Täällä aloitti Ruotsin-vallan aikaan toimintansa kaupungin ensimmäinen kirjapaino, jossa painettiin mm. ensimmäinen vironkielinen kielioppiopas ja Raamattu.
Perimätiedon mukaan tässä lähellä, Gustav Adolfi Gümnaasiumin koulurakennuksen viereisen ortodoksikirkon (Issanda muutmise peakirik) kohdalla sijaitsi alakaupungin ensimmäinen kirkko, Pyhän Ventzelin kappeli. Täällä olleesta sistersiläisluostarista huhuttiin kaupungilla vaikka mitä, alkaen oudosta murhasta ja ulottuen mitä epäilyttävimpiin öisiin pitoihin. Uskonpuhdistuksen aikaan vuonna 1525 luostarista karkasi eräs aatelissukuinen nunna ja meni naimisiin tavallisen kadunmiehen kanssa. Tätä rouva von Nywenstadtia kutsutaankin leikillisesti Tallinnan naisasialiikkeen perustajaksi. Kaupunki ei suostunut luovuttamaan rouvaa takaisin luostariin piispan rangaistavaksi.
Nykyään täällä ei ole nunnista jäljellä muuta kuin tarinat. Mutta korkeita ja miehekkäitä torneja näillä nurkilla kohoaa vierekkäin enemmän kuin muualla kaupungissa. Tosin kävelyreitin lopussa Suuren Rantaportin luona seisoo koko kaupungin jyhkein torni Paksu Margareeta, jota pidetään jostain syystä naispuolisena ilmestyksenä.
Reitti
-
Nunnatorni
-
Luostariportti Ja Muurikäytävä
-
Saunatorni
-
Kultajalan Torni
-
Nunnientakainen Torni
-
Loewenscheden Torni
-
Tornien Aukio Eli Tornide Väljak
-
Laboratooriumi-Katu
-
Köismäen Torni
-
Platen Torni
-
Eppingin Torni
-
Grusbeken-takainen Torni
-
Rentenin Ja Grusbeken-takaisen Tornin Osuus
-
Wulfardin-takainen Torni
-
Paksu Margareeta Ja Suuri Rantaportti
-
Stoltingin Torni
Suosituksia
Lähin seuraava Vanhankaupungin kulttuurireitti alkaa Vene-kadun lopusta Brookusplatsilta (Olevimäen, Sulevimäen ja Vene-kadun risteyskohdasta). Hengenpaimenia ja karjanajajia