↑ ≡

Nunnien jäljillä rantaportin luo Audio

1.2 KM
45 MIN

Kertomuksia jalosukuisista nunnista ja luostarista. Reitin lähtöpaikkana olevaa pihaa on muinoin kutsuttu Nunnienpihaksi ja Luostarinpihaksi, mutta myös Kymnaasin ja Kodulinnan eli Kotikaupungin pihaksi. Täällä aloitti Ruotsin-vallan aikaan toimintansa kaupungin ensimmäinen kirjapaino, jossa painettiin mm. ensimmäinen vironkielinen kielioppiopas ja Raamattu. 

Perimätiedon mukaan tässä lähellä, Gustav Adolfi Gümnaasiumin koulurakennuksen viereisen ortodoksikirkon (Issanda muutmise peakirik) kohdalla sijaitsi alakaupungin ensimmäinen kirkko, Pyhän Ventzelin kappeli. Täällä olleesta sistersiläisluostarista huhuttiin kaupungilla vaikka mitä, alkaen oudosta murhasta ja ulottuen mitä epäilyttävimpiin öisiin pitoihin. Uskonpuhdistuksen aikaan vuonna 1525 luostarista karkasi eräs aatelissukuinen nunna ja meni naimisiin tavallisen kadunmiehen kanssa. Tätä rouva von Nywenstadtia kutsutaankin leikillisesti Tallinnan naisasialiikkeen perustajaksi. Kaupunki ei suostunut luovuttamaan rouvaa takaisin luostariin piispan rangaistavaksi.

Nykyään täällä ei ole nunnista jäljellä muuta kuin tarinat. Mutta korkeita ja miehekkäitä torneja näillä nurkilla kohoaa vierekkäin enemmän kuin muualla kaupungissa. Tosin kävelyreitin lopussa Suuren Rantaportin luona seisoo koko kaupungin jyhkein torni Paksu Margareeta, jota pidetään jostain syystä naispuolisena ilmestyksenä.

Reitti

Suosituksia

Lähin seuraava Vanhankaupungin kulttuurireitti alkaa Vene-kadun lopusta Brookusplatsilta (Olevimäen, Sulevimäen ja Vene-kadun risteyskohdasta). Hengenpaimenia ja karjanajajia

Nunnatorni Audio

Minä olen hyvin iäkäs, jo 1300-luvun alussa rakennettu torni, mutta alkuperäinen nimeni on kadonnut unholaan. Nykyinen nimeni on mainittu ensi kerran vuonna 1738 muodossa Cyster-Thurm eli Sisartorni tai Nunnatorni. 

Luostariportti ja Muurikäytävä Audio

Minua kutsutaan nimellä Kloostrivärav (Klosterpforte) eli Luostariportti, mutta olen ollut kirjoilla myös muodossa Suur-Kloostrivärav tai jopa uudempi Nunnavärav. 

Saunatorni Audio

Sain alkuni vuosina 1371–72 pienenä satula- eli muurinharjatornina. Vuoteen 1422 asti kuuluin muurin osan kanssa sistersiläisten Pyhän Mikaelin nunnaluostariin. Jo 1200-luvulla paikalla oli ollut nunnaluostarin 3,5 metriä korkea kehämuuri sekä naisten sauna; siitä juontuu myös nimeni.

Kultajalan Torni Audio

Olen iäkäs Tanskan-vallan aikainen torni, jota muinoin kutsuttiinNunnienpihan torniksi ja myös pilkattiin nimellä Huonokattoinen torni. Aiemmin olin kaupungin puoleiselta kyljeltäni avoin, sellainen kuin Neitsyttorni on nykyäänkin. 

Nunnientakainen Torni Audio

Olen pieni satulatorni eli hienommin ilmaistuna konsolitorni. Muiden kaltaisteni linnoitteiden – Tallitornin ja läheisen Saunatornin tapaan minut on tavallaan kuin istutettu muurin harjalle. Erityisen pikkuruiselta näytän, jos vertaat minua mahtaviin naapureihini Loewenschedeen ja Kultajalan torniin. Tiettävästi minutkin rakennettiin joskus 1370-luvulla raatiherra Louenscheden johdolla.  

Loewenscheden Torni Audio

Minä olen luultavasti ollut alakaupungin ensimmäinen neljäkerroksinen muuritorni. Nimeni olen saanut raatiherra Winant Louenschedelta, joka johti tämän muurijakson linnoituslaitteiden rakennustöitä.  

Tornien Aukio eli Tornide Väljak Audio

Tornide väljak on aukio, josta näkee joka päivä ja nonstoppina oikean tornien paraatin! Rivistön ensimmäisenä – kun lähdetään etelästä eli Nunnekadun suunnasta, on Nunnatorni, sen jälkeen Saunatorni ja Kultajalan torni, Nunnientakainen torni ja Loewenscheden torni. Sitten on pieni väli, jossa oli aikanaan Lippen torni mutta nykyään Vanhaankaupunkiin johtava portti. Kulkue on komea – ei siitä pääse mihinkään, ja se jatkuu Köismäen tornilla. Sen perässä on Suurtüki-kadun kohdalla taas pieni aukko ja loppuhuipennuksena ovat Platen torni, Eppingin torni ja Grusbeken-takainen torni. No on mitä ihastella!

Laboratooriumi-Katu Audio

Olen kaupungin läntisin muurinvieruskatu, samankaltainen kuin mitä Müürivahe on Vanhankaupungin idänpuoleisen muurin juurella. Me olemmekin alkujaan keskiaikaisia puolustuskäytäviä – kapeita, hieman hämäriä ja salamyhkäisiä.  

Köismäen Torni Audio

Kaupungille tyypillisenä hevosenkengänmuotoisena tornina minut tunnetaan jo 1360-luvun aikakirjoista asti. Köismäen eli Köysimäen torniksi minua alettiin tituleerata tosin vasta sataa vuotta myöhemmin. Saksankielinen nimeni Reeperbahn ei täällä tarkoittanut mitään ilotaloaluetta kuten Hampurissa, vaan Räävelissä nimi juontui köydenpunojien työpajoista. Köismäen kylä sijaitsi Vanhankaupungin ja Kalamajan välissä.

Platen Torni Audio

Minut rakennettiin 1400-luvun ensimmäisellä vuosikymmennellä kahden iäkkäämmän ja arvokkaamman tornin eli Köismäen ja Eppingin tornien väliin. Nimeni saintorninpäällikkö Herbord Platelta.  

Eppingin Torni Audio

Minut rakennettiin 1370-luvulla, jolloin kaupungissa alkoi todella vilkas ja pitkään kestänyt torninrakennusbuumi. Silloin valmistui ainakin tusinan verran puolustustorneja, ellei enemmänkin! Hansakaupunki Reval kasvoi ja rikastui, mutta olot Liivinmaalla olivat levottomat ja koko ajan oli kuin oltava varuillaan – siksi kaupungin puolustustakaan ei saanut lyödä laimin.  

Grusbeken-takainen Torni Audio

Minut rakennettiin aikoinaan vahvistamaan ja suojaamaan muurin mutkassa olevan Rentenin tornin ja Eppingin tornin välistä lohkoa. Samaan aikaan kaupunki rikastui hansakaupalla eli suomeksi sanottuna myymällä venäläisille suolaa.

Rentenin ja Grusbeken-takaisen Tornin Osuus Audio

Mahtaisiko kivilohkareitteni välistä löytää jälkiä tai ainakin muistoja Tallinnan vanhimmasta tunnetusta muurista, vuosien 1265 ja 1282 välillä rakennetusta Margaretin muurista, arkeologiemme mielissä siintävästä tarunhohtoisesta graalin maljasta? 

Wulfardin-takainen Torni Audio

Minä olen Wulfardin-takainen torni, koska tässä lähistöllä asui vuonna 1410 torninpäälliköksi historiankirjoissa mainittu Wulffard Rosendal. Hän oli kauppias ja entinen Turun kaupungin pormestari Suomessa, mutta Tallinnaan muutettuaan hän velkaantui niin pahasti, että panttasi talonsa ja lähti Piritan luostariin elätiksi. Varsin pian sen jälkeen hänen nimensä poistettiin tornipäälliköiden luettelosta – luultavasti hän siirtyi enkelikuoroon.

Paksu Margareeta ja Suuri Rantaportti Audio

Minä olen kaikkien Tallinnan tornien äiti ja muutenkin näyttävä maamerkki, joka mereltä tullessa ei niin vain jää huomaamatta! En toki ole yhtä korkea kuin jotkut toiset tornit tai kirkot, mutta sitäkin muhkeampi. Sanomattakin on selvää, että minulla on kaupungin paksuimmat muurit. 

Stoltingin Torni Audio

Ensimmäisenä kaupunkiin rakennettiin ilmeisesti porttitornit, mutta muista muurin torneista olen minä varmastikin yksivanhimpia. Kiek in de Kökin ohella olen myös minä täyspyöreä enkä mikään puolipyöreä hevosenkenkätorni kuten suurin osa muista muuritorneista.